REFLKEKSIJÄÄNTEIDEN ILMENEMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ
Refleksijärjestelmän ongelmat vaikuttavat mm. motoriikkaan ja oppimis- ja
keskittymiskykyyn. Eräs refleksijärjestelmän ongelmista on refleksimuuntumisprosessin
keskeneräisyys, jossa kaikki primitiivirefleksit eivät olekaan poistuneet kokonaan, vaan
ovat yhä edelleen jäljellä heikkoina, ei välttämättä kuitenkaan patologisina löydöksinä.
Vaimeiden primitiivirefleksien on havaittu olevan usein läsnä mm. oppimis- ja
keskittymishäiriöissä.
ATNR ( Epäsymmetrinen tooninen niskarefleksi)on refleksi, jonka
muuntumiskehitys on jäänyt ilmeisesti kesken ehkäpä tasapainoelimen epätarkkuuden
vuoksi suoraan tai välillisesti. Keskilinjan löytyminen tai ylitys saattaa tuottaa ongelmia.
Kehon hahmotus varsinkin ristiselän alueella saattaa hämärtyä.
Kirjoitusongelmat johtuvat usein ATNR-refleksijäänteestä; käsiala on huonoa, isoa, ei
pysy rivillä, kirjaimet ovat erikokoisia, sanat kirjoitetaan yhteen pötköön ilman sanavälejä
ja usein jäävät sanojen loput pois. Henkilö kirjoittaa mahdollisemman lyhyesti, jopa niin
lyhyesti, että ulkopuolisen on vaikea saada selvää mitä henkilö tarkoittaa. Kynäote voi olla
epätavallinen, puristava. Kirjoittaminen on hidasta. Niskahartiaseudun sekä selänalueen
kiputilat ovat myös tyypillisiä ATNR-refleksijäänteen yhteydessä. Matemaattiset vaikeudet
ovat myös yleisiä.
STNR(symmetrinen tooninen niskarefleksi) on refleksi, joka tekee istumisen
vaikeaksi; moni istuu omien jalkojensa päällä. Nämä henkilöt eivät tee läksyjä mielellään
kirjoituspöydän ääressä vaan lattialla tai sängyssä maaten. He tarvitsevat
oheistekemistä(näpräävät käsillään, piirtelevät, liikuttelevat itseään rytmisesti tms.) kun
keskittyvät kuunteluun tai katsomiseen. Huono keskittymiskyky tyypillistä.
Selkärankarefleksi aiheuttaa ongelmia istumisessa ja tuntoaistin herkkyyttä varsinkin
vyötärön alueella. Henkilöt eivät mielellään pidä kiristäviä vaatteita vyötärön ympärillä.
Kutiavat helposti. Huono keskittyminen voi johtua selkärankarefleksistä. Refleksi saattaa
aiheuttaa myös pitkittyneen yökastelun 5 vuoden jälkeen.
MORO (Vauvan pelästysrefleksi) aiheuttaa arkuutta, hyökkäävyyttä, säikähtelyjä,
impulsiivisuutta. Henkilö saattaa suuttua nopeasti ja leppyä nopeasti. Hän välttelee
muutostilanteita, on muutosvastainen ja erittäin stressaantunut uusissa tilanteissa. Moro
saattaa aiheuttaa pelkoja ja liiallista herkkyyttä. Koetilanteessa henkilö, jolla on moron
jäänne, ei saa itsestään irti sitä mitä hän osaa. On ns. alisuoriutuja.
Palmar-refleksi aiheuttaa sen, että tutkittava ei ole välttämättä kätevä käsistään.
Tutkittavalla saattaa olla kypsymätön kynä ote. Henkilö saattaa liikuttaa puhuessaan
voimakkaasti käsiään.
Imemis- ja etsimisrefleksin vahva jäänne aiheuttaa sen, että tutkittavan on vaikea
artikuloida vierasperäisiä sanoja. Hänellä saattaa esiintyä pitkittynyttä peukalon imemistä
(tai myöhemminkin imeskelee lapasia, takin kaulusta tms.) sotkuista syömistä tai
kuolaamista, tai liikaherkkää tuntoaistimusta kasvoissa. Nielemisliikkeet saattavat lähteä
liian etupuolelta suuta. Pitkittyneenä tämä kehittää korkean kitalaen ja kapean leuan.
TLR-refleksi (Tooninen labyrinttirefleksi) aiheuttaa mm. huonoa tasapainoa;
Jäykkä tai veltto lihashallinta näkyy mm. juostessa. Henkilöllä saattaa olla visumotorisia
toimintahäiriöitä: a) Tarkkuus, b) lähentämislihasten toiminta, c) silmien palautuminen ei
onnistu tai silmät juuttuu. Visuaalinen hahmotus on vaikeaa, mahdollista auditiivista eli
kuulon hahmottamisen ongelmaa voi myös esiintyä. Joissakin tapauksissa ajan ja kehon
rytmin ongelmia.
Pään suoristusrefleksi saattaa aiheuttaa visumotorisia toimintahäiriöitä sekä visuaalisen
hahmottamisen ongelmia. Liikkuminen saattaa olla epävarmaa.
Aistijärjestelmä pyrkii toimimaan aina tarkoituksenmukaisesti ja kulloiseenkin tilanteeseen
sopivasti. Kehityksellisten häiriöiden esimerkiksi refleksijäänteiden läsnäolon vuoksi arjen
päivittäiset tilanteet aistijärjestelmän osalta saattavat olla liian vaativia ja stressaavia. Jos
jokin aisti ei toimi syystä tai toisesta tarkoituksenmukaisella vireysasteella vaan se on joko
yliaktiivinen tai alisuoriutuva, se häiritsee joko suoraan tai epäsuorasti muiden aistien
toimintaa.
|
